Rauman Oikeusaputoimisto

Edunvalvoja Helsinki

Ahvenanmaan itsehallintolain 36 §:n mukaan maakunta on ruotsinkielinen. Maakunnassa valtion ja maakunnan viranomaisten sekä kunnallishallinnon virkakieli on ruotsi. Lain 38 §:n mukaan maakunnan viranomaisten ja maakunnassa toimivien valtion viranomaisten välillä vaihdettavat kirjoitukset ja muut asiakirjat on laadittava ruotsin kielellä. Sama koskee kirjoitusten ja asiakirjojen vaihtoa yhtäältä mainittujen viranomaisten ja Ahvenanmaan valtuuskunnan sekä toisaalta valtioneuvoston, keskushallinnon viranomaisten sekä valtion viranomaisten välillä, joiden toimialueeseen maakunta tai sen osa kuuluu. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeusapu- ja edunvalvontapiirin, jonka alueella Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimisto sijaitsee, tulee kaikessa yhteydenpidossaan toimiston kanssa käyttää ruotsin kieltä.

Nykyisessä organisaatiorakenteessa esteellisyys toimeksiannon vastaanottamiseen on olemassa, mikäli vastapuoli on ollut aiemmin päämiehenä saman oikeusaputoimiston oikeusavussa tai edunvalvonnassa. Ehdotettavassa organisaatiorakenteessa oikeusaputoimistot ja edunvalvontatoimistot toimisivat rinnakkain eikä edunvalvonta enää olisi oikeusavun ”alaisuudessa”. Esteellisyystarkistusten teko helpottuisi, kun asiakkuus oikeusavussa ei enää aiheuttaisi esteellisyyttä edunvalvonnassa ja toisinpäin. Uudistuksella olisi erityisesti edunvalvonnan puolella esteellisyystilanteita vähentävä vaikutus.

Esitys vaikuttaisi nykyisten hallintotehtävistä vastaavien henkilöiden (johtavat julkiset oikeusavustajat, johtavat yleiset edunvalvojat sekä osasto-/hallintosihteerit) työtehtäviin sekä tästä johtuen palkkaukseen.

Oman haasteensa nykyrakenteelle on asettanut edunvalvontatehtävän siirto oikeusaputoimistoille. Kahden eri alan yhteistoiminta ei aina ole toteutunut odotetulla tavalla. Tosin on huomattava, että yhteistyön sujuvuus jatkossa edellyttää työtä kaikissa mahdollisissa organisaatiovaihtoehdoissa.

Oikeusaputoimistot ovat edelleen kooltaan pieniä suhteessa valtionhallinnon muihin virastoihin. Oikeusaputoimistoja on 27, kun esimerkiksi maistraatteja, syyttäjänvirastoja ja poliisilaitoksia on 11. Hallinto vie nykyisessä oikeusaputoimistorakenteessa kohtuuttomasti aikaa. Oikeusaputoimistoissa laaditaan muun muassa huomattava määrä erilaisia suunnitelmia, jotka voitaisiin laatia keskitetysti päällekkäistä työtä välttäen. Myös erilaiset lausuntopyynnöt työllistävät toimistoja. Suuremmissa yksiköissä hallinto voitaisiin hoitaa keskitetymmin.

Siirtymävaiheessa kokonaispalkkakustannukset nousisivat tilapäisesti. Tämä johtuisi siitä, että henkilön tehtävän vaativuustason alentuessa hänelle maksetaan muutosta seuraavan 24 kuukauden ajan aiemman suuruista palkkaa. Määräajan kuluttua palkka laskee vaativuustasoa vastaavaksi. Siirtymäajan korkeampaa palkkaa maksettaisiin vain niille hallintotehtäviä hoitaville, joiden tehtävän vaativuustaso uudistuksen yhteydessä laskisi. Nämä siirtymäajan kustannukset katettaisiin oikeusaputoimistojen siirtomäärärahoilla.

Rauman Oikeusaputoimisto

Lakimies Helsinki

Hallintotehtävät siirrettäisiin oikeusapu- ja edunvalvontapiirien johtajille ja hallintosihteereille. Hallintotehtävien siirtäminen johtavilta julkisilta oikeusavustajilta, johtavilta yleisiltä edunvalvojilta ja osastosihteereiltä piirien johtajille ja hallintosihteereille vapauttaisi voimavaroja hallinnollisista tehtävistä asianajo- ja edunvalvontatyöhön. Johtajuudesta tulisi tehokkaampaa ja samalla hallinnosta yhtenäisempää ainakin piireittäin, koska piirien johtajat keskittyisivät pelkästään johtamis-, kehittämis- ja hallintotehtäviin.

Lähes puolet lausunnonantajista piti kuuden oikeusapupiirin muodostamista parhaimpana vaihtoehtona oikeusaputoimistojen organisaatiomalliksi. Toiseksi parhaimpana vaihtoehtona pidettiin keskusviraston perustamista. Nykyinen organisaatiomuoto sai myös kannatusta. Nykyistä järjestelmää tulisi kuitenkin kehittää.Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä. Esitystä on käsitelty säännöllisesti oikeusaputoimen johtajien ja oikeusministeriön välisissä kuukausikokouksissa.

Oikeusapuasioita hallinnoi Norjassa oikeusministeriö, siviiliasioita valvova viranomainen (Statens sivilrettsforvaltning), maaherrat (Fylkesmannen) ja oikeudet. Oikeusapua antavilla avustajilla on myös laaja itsenäinen toimivalta. Käytännössä korkein päätöksentekoelin on siviiliasioita valvova viranomainen, joka lopulta tekee päätöksen oikeusavun saamisesta ja koordinoi ensiasteena toimivien maaherrojen toiminnan yhdenmukaisuutta. Oikeuden puheenjohtaja tekee päätöksen oikeusavun saamisesta, mikäli asiaa käsitellään oikeudessa.

Vaasan Oikeusapu

Oikeusaputoimistojen tulosohjausmenettely toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa oikeusministeriö käy oikeusaputoimen johtajien kanssa piirien tulosneuvottelut ja oikeusaputoimen johtajan oman toimiston tulosneuvottelut. Tulosneuvotteluissa keskustellaan seuraavan vuoden tuottavuutta ja taloudellisuutta koskevista tulostavoitteista toimistokohtaisesti. Tulosneuvotteluissa neuvotellaan ja myönnetään oikeusapupiirikohtaiset määrärahat. Oikeusaputoimen johtaja tekee selvityksen piirinsä oikeusaputoimistojen työtilanteesta ja toiminnasta sekä tarpeista. Tulosneuvotteluissa sovitaan myös seuraavan vuoden henkilöstöresurssien määrästä ja oikeusaputoimen johtajan liikkumavarasta henkilöstön palkkaamisessa. Tulosneuvotteluista laaditaan tulostavoiteasiakirja, jonka oikeusministeriön edustaja ja oikeusapupiirin johtaja allekirjoittavat. Tulostavoiteasiakirja on viraston ja ministeriön välinen sopimus alkavan vuoden toiminnallisista tavoitteista myönnettävien määrärahojen puitteissa.

Esitys parantaisi kansalaisille tarjottavien palveluiden laatua. Piirin ollessa vastuussa resurssien jaosta tarpeisiin olisi mahdollista reagoida nopeasti ja joustavasti. Käytännöt palvelujen tarjonnassa yhdenmukaistuisivat, koska työskentelyn järjestämisestä sovittaisiin piiritasolla. Oikeusaputoimistojen väliset erot jonotusajoissa tasaantuisivat.

Oikeusministeriön oikeusturvaohjelmaa valmistelevan neuvottelukunnan mietinnössä (Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025, Mietintöjä ja lausuntoja 16/2013,) todetaan, että oikeudenhoidon uudistamisen lyhyen aikavälin tavoitteena julkisen oikeusavun osalta on valtion oikeusaputoimistojen organisaatiorakenteen kokonaisuudistuksen tarpeen selvittäminen. Pitkällä aikavälillä tulee selvittää, mitä vaikutuksia yhden oikeusapuviraston perustamisella olisi. Lyhyen aikavälin uudistukset tulisi toteuttaa meneillään olevan eduskuntakauden aikana ja pitkän aikavälin uudistukset viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Myös valtion talouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota oikeusaputoimistojen rakenteen kehittämiseen.

Länsi-Uudenmaan Oikeusaputoimisto Espoo

Oikeusaputoimen johtajan vastuisiin sisältyy sellaisia tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttäisi työvälineitä ohjata oikeusaputoimistoja ja tarvittaessa puuttua niiden toimintaan. Nykytilanteessa nämä välineet puuttuvat. Kysymys on sekä työnjohdollisista että toimistojen johtamis- ja toimintatapaan, toiminnalliseen tuloksellisuuteen ja tulostavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä asioista. Oikeusaputoimen johtajan asema perustuu keskusteluun, sopimiseen ja sovitteluun ilman oikeusapua koskevan lainsäädännön tukea ja tehokkaita työvälineitä ongelmatilanteissa. Oikeusaputoimen johtajan asemaa ja toimivaltuuksia tulisi nykyisestä selventää. Epäkohtana on myös pidetty, että piirin oikeusaputoimen johtaja on samalla jonkin piirin toimiston johtava julkinen oikeusavustaja. Tämä voi antaa vaikutelman siitä, että johtajan toimisto on erityisasemassa piirin muihin toimistoihin verrattuna esimerkiksi resursseja jaettaessa. Toisaalta johtajan oman toimiston henkilökunta saattaa kokea, että johtava on paljon poissa toimistosta tehtävänsä vuoksi.

Valtion 27 oikeusaputoimistolla on toimipaikkoja yhteensä 165. Toimipaikkaverkostoa voidaan pitää toimivana. Työn luonteen vuoksi verkoston pitää olla tiheä ja toimipaikkojen lähellä asiakasta.

Esityksen tavoitteena on selkeyttää oikeusaputoimisto-organisaatiota. Tavoitteena on lisäksi hallintotehtäviä keskittämällä keventää hallintoa ja samalla vapauttaa voimavaroja hallinnollisista tehtävistä asianajo- ja edunvalvontatyöhön. Piirejä johtaisivat päätoimiset johtajat ja toimistot voisivat keskittyä substanssitehtäviin. Piirien johtajien asema ja toimivalta olisivat nykyistä selkeämmät. Piirin johtaja jakaisi resurssit toimipaikkojen kesken, jolloin työn organisointi olisi joustavampaa ja muutostilanteisiin reagointi helpompaa ja nopeampaa kuin nykyisessä organisaatiorakenteessa. Käytännöt palvelujen tarjonnassa yhdenmukaistuisivat, koska työskentelyn järjestämisestä sovittaisiin piiritasolla. Työskentely toimistoissa olisi mahdollista järjestää tehokkaammalla tavalla.

Uudenmaan Oikeusaputoimisto

Tanskan järjestelmää pidetään joustavana. Edunvalvoja määrätään ainoastaan, jos henkilön asioita ei voida hoitaa tyydyttävästi muulla tavalla. Mikäli määräys annetaan, henkilölle voidaan määrätä yksi tai useampi edunvalvoja hoitamaan henkilön taloudellisia ja/tai henkilökohtaisia asioita. Edunvalvonta voidaan myös rajoittaa koskemaan vain tiettyjä asioita tai varoja. Valitun keinon tulisi rajoittaa valvottavan oikeuksia aina mahdollisimman vähän suhteessa tavoitteeseen.

Saapuneissa kannanotoissa esitystä pidettiin lähtökohtaisesti hyvänä ja perusteltuna. Rakenneuudistuksen pohjaksi valittua kuuden viraston mallia kannatettiin lausunnoissa laajasti, mutta osassa lausuntopalautteesta organisaatiorakenne nähtiin ongelmallisena esteellisyyskysymysten vuoksi. Erilaisia mielipiteitä esitettiin siitä, tulisiko laissa olla mahdollisuus sopia oikeusapupalveluiden tuottamisesta ostopalveluna. Muutamassa lausunnossa katsottiin, että oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtajalta tulee edellyttää ylempää oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa. Ainoastaan tämän tutkinnon katsottiin antavan johtajalle riittävät edellytykset piirin asiantuntevaan johtamiseen. Esitystä yleisen edunvalvojan määräämismenettelyksi pidettiin tarpeellisena ja odotettuna uudistuksena.

Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 §:n mukaan oikeusaputoimistot sijaitsevat oikeusapupalveluiden alueellisen tarpeen mukaan muodostettavissa oikeusapupiireissä. Oikeusaputoimistolla voi tarvittaessa olla useampi kuin yksi toimipaikka. Saman säännöksen mukaan oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.

Oikeusaputoimisto Nilsiä

Tanskassa edunvalvojana voi toimia edunvalvottavan sukulainen tai ystävä, mutta jos tämä ei ole mahdollista, voidaan henkilölle määrätä ammattiedunvalvoja. Ammattiedunvalvojana voi toimia esimerkiksi lakimies tai sosiaalityöntekijä, jotka saavat tehtävästään myös korvauksen.

Oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista on säädetty oikeusministeriön asetuksella 534/2013. Asetuksen mukaan Suomi on jaettu kuuteen oikeusapupiiriin, jotka ovat Turun, Vaasan, Itä-Suomen, Helsingin, Kouvolan ja Rovaniemen oikeusapupiirit. Valtion oikeusaputoimistoja on 27 ja niillä on toimipaikkoja yhteensä 165. Näissä toimipaikoissa oikeusaputoimistot ottavat vastaan sekä oikeusavun että edunvalvonnan asiakkaita. Henkilökuntaa on paikalla päivittäin vajaassa puolessa toimipaikoista. Muissa toimipaikoissa käydään tarpeen mukaan.

Hallintotehtävien siirtäminen johtavilta julkisilta oikeusavustajilta, johtavilta yleisiltä edunvalvojilta ja osasto-/hallintosihteereiltä piirien johtajille ja hallintosihteereille vapauttaisi voimavaroja hallinnollisista tehtävistä asianajo- ja edunvalvontatyöhön. Johtajuudesta tulisi tehokkaampaa ja samalla hallinnosta yhtenäisempää ainakin piireittäin, koska piirien johtajat keskittyisivät pelkästään johtamis-, kehittämis- ja hallintotehtäviin.